Meillä taitaa jäädä äitienpäivän kakuttelut väliin, kun torstaina kakuteltiin allekirjoittaneen vanhenemisen johdosta... Sitä kakkua taitaa olla vieläkin tuolla jääkaapissa pieni palanen jäljellä, niin uutta ei kyllä kauheesti tee mieli :)
Eipä minulla kyllä ollut aikomus silloinkaan kakkua tehdä, mutta pahasti alkoi vaikuttamaan siltä, että sittenkin saattaa kahvivieraita jokunen saapua. Serkkuni pelasti taas minut hädästä ja teki pohjan ja päivällä töitten lomassa sitten äkkiä säntäsin kotiin täyttämään kakun ja koristelemaan.
Väliin laitoin mansikoita, vatkasin puoli litraa kermaa, johon sekoitin purkin sitruunarahkaa ja sitruunaraastetta. Pintaan kokeilin tehdä mustikkakeitosta liivatteilla kiilteen, mutta kun niin kiire oli, enkä malttanut odotella...humpsahti suurin osa keitosta johonkin kakun syövereihin.
Hätäpäissäni heittelin siihen päälle violettia värisokeria, joka hetkessä muutti lopunkin kiilteen vesilitkuksi, sulaen itsekin siihen päälle :( Onneksi oli ihan oma kakku, mihin tuli taas kokeiltua,hih. Kaapista nakkasin muutaman valmiin kukan kakun päälle. Vähän järkky esitys kakusta tälläkertaa, mutta katsokaa senkin edestä taas tuota Johnnyn kuvaa 
Ai niin, nuo pursotukset on vispikermaa ja Brunon pussilla ja sillä punaisella muovityllalla. Käypä kapistus.
Sen verran piti lisätä vielä, että tämmöisen ihanan lahjan sain Pimpa-serkultani :) :
